Älä päästä koskaan

En oo koskaan esitellyt mun parhaita ystäviä tarkemmi täällä blogin puolella muutakun maininnut nimillä, mut aattelin et ois aika kirjottaa heistäkin jotain, niiden kanssa vietän kuitenkin suuren osan vapaa-ajastani ja ovat suuri osa mun elämää. 

Pauliina; Pake

Oon tuntenu Paken ekaluokasta asti, eli ollaan tunnettu semmoset 10 vuotta. 1-3. luokilla ei oltu mitenkään erityisen läheisiä vaan pelkkiä luokkatovereita, mut 3-4. luokan vaihteessa oltiin enemmän yhdessä ja ollaan oltu sitä myöten oltu entistä läheisimpii. Tunnetaan siis toisemme ihan pienestä pitäen.

Minä ja Pake ei olla luonteiltamme juurikaan samanlaisia; Pake on joskus niin pää kolmantena jalkana menossa, ja koitan pysyä perillä sen ajatustenjuokusta ja vähän jarrutella. Mut välillä Paken spontaanius on pelkästä hyvästä, sen ansiosta meil on tullu tosi paljon hyviä ja ennen kaikkea hauskoja muistoja missä ikinä ollaan oltu! Pake on enemmän riskinottajatyyppiä kuin mä, ja mä taan emmin turhauttavan kauan. Meidän persoonat siis täydentää toisiamme!

Ennen näin Pakee joka päivä kun oltiin samalla luokalla, mut nykyään Pake käy Malminkartanon Apollossa lukiota, eikä ehditä nähdä joka päivä. Pake lähtee myös heinäkuun alussa Australiaan 10 kuukaudeksi vaihtoon, ja  en uskalla kuvitella sitä ikävää mikä tulee :( <3

Tia

Tia muutti Vantaalta Klaukkalaan mun ja Paken kaa samalle luokalle 2. luokalla. Tiankin kanssa tulin läheisemmäks samoihin aikoihin kun Paken kanssa. Tia ja Pake asuu tosi lähekkäin, ja mulla on molempien luo kilometrin verran matkaa, eli sekin on vaikuttanut etten oo ihan pikkutyttönä kovin usein näiden neitien kanssa kuin vasta sitten vanhemmiten. 

Tia oli ala-asteen tosi ujo ja kiltti tyttö, mut yläasteelle meno teki siitä paljon puheliaamman ja villimmän. Nykyään se on yhtä älämölö niinkuin Pake ja minä. Me käydään Tian kaa yhdessä samaa lukiota, mut ollaan eri ryhmissä. Se on ollut ehkä vaan hyvä asia, sillä ollaan saatu molemmat paljon helpommin kavereita uudesta koulusta. 

 Mä joskus mietin miten tylsää mun elämä ois ilman noita kahta ihanaa sekopäätä. Ilman noita mulla ois jääny monta ihanaa kokemusta kokematta, monet naurut nauramatta ja itkut itkemättä. Oon saanu kasvaa ja kehittyä näiden neitien seurassa omana itsenäni, eikä mun oo koskaan tarvinnu esittää mitään muuta mitä oon. Me tykätään samoista asioista, meil on yhtenäinen huumorintaju, ja ymmärretään toinen toisiamme. Me ei oikeestaan olla koskaan ees riidelty mitenkään sen suuremmin, koska pystytään puhumaan toisillemme kaikesta mikä mieltä painaa. Mä en haluu päästää näistä tytöistä irti koskaan, nää on mun rakkaimmat! <3